Energialaskenta Suomessa – näin rakennuksen energiatehokkuus selvitetään
Energialaskenta on tekninen prosessi, jolla määritetään rakennuksen energiankulutus ja energiatehokkuus. Laskennan tulokset päätyvät kahteen lakisääteiseen asiakirjaan: energiatodistukseen ja energiaselvitykseen. Näiden asiakirjojen tarve syntyy aina, kun rakennus suunnitellaan, myydään tai vuokrataan.
Rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan Suomessa E-luvulla ja energiatehokkuusluokalla A–G. E-luku perustuu laskettuun energiankulutukseen vakioiduissa olosuhteissa, joten se kertoo rakennuksen ominaisuuksista — ei yksittäisen asukkaan kulutustottumuksista.
Energialaskentaa tarvitsevat uudisrakentajat rakennuslupaa hakiessaan, asunnon myyjät ja vuokranantajat lakisääteistä energiatodistusta varten sekä taloyhtiöt ja isännöitsijät korjaushankkeiden suunnittelussa. Myös rakennusalan ammattilaiset — arkkitehdit, LVI-suunnittelijat ja rakennuttajat — hyödyntävät energialaskennan tuloksia suunnitteluratkaisujen vertailussa ja viranomaisvaatimusten täyttämisessä.
Tällä sivulla käydään läpi energialaskennan keskeiset käsitteet, lakisääteiset vaatimukset, laskentaprosessi, hinnat vuonna 2026, tulevat EU-direktiivimuutokset ja pätevyysvaatimukset. Tiedot perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja virallisiin säädöksiin.
Energiatodistus, energiaselvitys ja energialaskenta – mikä ero?
Kolme termiä sekoittuvat helposti, mutta niillä on selkeä työnjako. Energialaskenta on tekninen työvaihe, joka tuottaa tiedot kahteen eri asiakirjaan. Energiatodistus palvelee kiinteistömarkkinoita, energiaselvitys rakennuslupaviranomaista.
| Energiatodistus | Energiaselvitys | Energialaskenta | |
|---|---|---|---|
| Tarkoitus | Rakennusten vertailu myynti- ja vuokraustilanteissa | Rakennusluvan liiteasiakirja | Tekninen laskentaprosessi |
| Sisältö | E-luku, energialuokka A–G, toimenpidesuositukset | E-luku, tasauslaskenta, kesäajan lämpötilatarkastelu, SFP-luku, energiatodistus | Lähtötietojen keruu, mallinnus, tulosten raportointi |
| Milloin vaaditaan | Myynti, vuokraus, uudisrakennuksen lupa | Uudisrakentaminen, merkittävä korjausrakentaminen | Aina kun energiatodistus tai energiaselvitys laaditaan |
| Voimassaolo | 10 vuotta laatimispäivästä | Rakennushankkeen ajan | Ei erillistä voimassaoloa |
| Lakiperusta | Laki 50/2013, YMa 1048/2017 | YMa 1010/2017 | YMa 1010/2017 |
| Laatija | Pätevöitynyt energiatodistuksen laatija (Varke-rekisteri) | Pätevöitynyt laatija tai suunnittelija | Sama ammattilainen |
Energiaselvitys sisältää energiatodistuksen silloin, kun energiatodistuslainsäädäntö sitä edellyttää. Uudisrakennuksessa nämä kaksi asiakirjaa laaditaan käytännössä samalla kertaa. Olemassa olevan rakennuksen myyntitilanteessa tarvitaan vain energiatodistus.
Käytännössä jako tarkoittaa seuraavaa: uudisrakentaja tarvitsee energiaselvityksen rakennuslupahakemukseen ja energiatodistuksen myöhempää myyntiä varten. Asuntoaan myyvä tarvitsee vain energiatodistuksen. Tasauslaskenta on energiaselvityksen osa, joka todentaa rakennuksen vaipan lämpöhäviövaatimusten täyttymisen vertaamalla suunniteltuja rakenteita vertailuratkaisuun.
E-luku – rakennuksen energiatehokkuuden mittari
E-luku on energiamuotokertoimilla painotettu vuotuinen ostoenergiankulutus jaettuna rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla. Yksikkö on kWhE/(m²a). E-luku kertoo rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien energiatehokkuudesta vakioiduissa olosuhteissa — standardoidulla säädatalla ja käyttötavalla.
E-luvun laskentakaava
Laskennassa selvitetään ensin rakennuksen nettoenergiantarve: johtumislämpöhäviöt vaipan läpi, vuotoilman lämpöhäviöt, ilmanvaihdon lämmitys, käyttöveden lämmitys, valaistus ja jäähdytys. Sen jälkeen huomioidaan järjestelmähäviöt, lämmöntalteenoton hyötysuhde ja mahdollinen uusiutuvan energian tuotanto. Lopputuloksena saadaan ostoenergia energiamuodoittain.
Energiamuotokertoimet (VNA 788/2017, voimassa 1.1.2018 alkaen)
| Energiamuoto | Kerroin |
|---|---|
| Sähkö | 1,2 |
| Kaukolämpö | 0,5 |
| Kaukojäähdytys | 0,28 |
| Fossiiliset polttoaineet | 1,0 |
| Uusiutuvat polttoaineet | 0,5 |
Kertoimet ohjaavat energiamuotojen painotusta. Sähkön kerroin 1,2 tarkoittaa, että jokainen ostettu kilowattitunti sähköä kasvattaa E-lukua enemmän kuin vastaava määrä kaukolämpöä (kerroin 0,5). Tämä selittää, miksi maalämpöpumppu tai aurinkopaneelit parantavat E-lukua merkittävästi: ne vähentävät ostosähkön tarvetta.
Kertoimet päivitettiin vuonna 2018 (VNA 788/2017). Aiemmin sähkön kerroin oli 1,7 ja kaukolämmön 0,7. Muutos heijasti Suomen sähköntuotannon puhdistumista ja johti siihen, että sähkölämmitteisten rakennusten E-luvut paranivat ilman rakenteellisia muutoksia. Kertoimien mahdollista päivittämistä valmistellaan osana EPBD-toimeenpanoa.
Esimerkkilaskelma
Omakotitalo, lämmitetty nettoala 120 m². Vuotuinen ostoenergia: sähkö 8 400 kWh, kaukolämpö 10 000 kWh.
E-luku = (8 400 × 1,2 + 10 000 × 0,5) / 120 = (10 080 + 5 000) / 120
= 126 kWhE/(m²a) → energialuokka C
E-luvun raja-arvot uudisrakennuksille (YMa 1010/2017)
| Käyttötarkoitusluokka | E-luku enintään |
|---|---|
| Pientalo 50–150 m² | 200 − 0,6 × Anetto |
| Pientalo 150–600 m² | 116 − 0,04 × Anetto |
| Rivitalo | 105 |
| Asuinkerrostalo | 90 |
| Toimisto | 100 |
| Liikerakennus | 135 |
| Majoitusliikerakennus | 160 |
| Opetusrakennus | 100 |
| Päiväkoti | 100 |
| Sairaala | 320 |
| Liikuntahalli | 100 |
Pientalon raja-arvo riippuu pinta-alasta. Esimerkiksi 120 m² pientalon E-luku saa olla enintään 200 − 0,6 × 120 = 128 kWhE/(m²a). Hirsirakennuksille sallitaan 15–20 % korotus rakennuksen koosta riippuen.
Energiatehokkuusluokat A–G (asuinkerrostalo)
| Luokka | E-luku kWhE/(m²a) |
|---|---|
| A | ≤ 75 |
| B | 76–100 |
| C | 101–130 |
| D | 131–160 |
| E | 161–190 |
| F | 191–240 |
| G | ≥ 241 |
Pientaloilla luokkarajat ovat hieman erilaiset ja riippuvat rakennuksen koosta. Luokitus perustuu aina laskettuun E-lukuun, ei toteutuneeseen kulutukseen.
Energialuokka näkyy kuluttajalle yksinkertaisena kirjaimena A–G, mutta sen taustalla on koko energialaskentaprosessi. A-luokan rakennus kuluttaa pinta-alaansa nähden vähiten ostettua primäärienergiaa, G-luokan eniten. Luokituksen ansiosta eri-ikäisten ja -tyyppisten rakennusten vertailu on mahdollista yhtenäisellä asteikolla.
Milloin energiatodistus vaaditaan?
Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) määrittää tilanteet, joissa energiatodistus on pakollinen. Vastuu todistuksen hankkimisesta on rakennuksen omistajalla.
Uudisrakennus: Energiatodistus laaditaan rakennuslupaa haettaessa osana energiaselvitystä. Se päivitetään ennen käyttöönottoa, jos suunnitelmatiedot ovat muuttuneet rakentamisen aikana. Vastaavan työnjohtajan on varmistettava, että toteutunut rakentaminen vastaa energiaselvityksessä esitettyä.
Myynti: Energiatodistuksen on oltava nähtävillä esittelytilanteissa ja annettava ostajalle alkuperäisenä tai kopiona. Energiatehokkuusluokka on ilmoitettava myynti-ilmoituksessa kaikissa julkisissa markkinointikanavissa.
Vuokraus: Vuokraustilanne rinnastuu myyntiin. Energialuokka ilmoitetaan vuokrausilmoituksessa, ja todistus on esitettävä vuokralaiselle. Vuokranantaja voi valtuuttaa kiinteistönvälittäjän hoitamaan todistuksen hankinnan osana välitystehtävää.
Julkisten palvelujen tilat: Yli 250 m² tiloissa, joissa viranomaiset tarjoavat julkisia palveluja, energiatodistuksen luokitus-asteikko on asetettava yleisön nähtäville.
Poikkeukset
Energiatodistusta ei vaadita seuraavissa tapauksissa:
- Rakennuksen pinta-ala on enintään 50 m²
- Loma-asuntoa käytetään enintään neljä kuukautta vuodessa eikä sitä käytetä majoitustoiminnassa
- Tilapäinen rakennus, jonka suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta
- Teollisuus- ja korjaamorakennukset
- Muonavarastot, kasvihuoneet, väestönsuojat ja eräät muut erikoiskäyttöiset rakennukset
Suojeltuja rakennuksia koskevat erityissäännöt: energiatodistus voidaan vaatia, mutta parannussuositukset eivät saa vaarantaa suojelumääräyksiä.
Energiatodistuksen toimenpidesuositukset ovat oma kokonaisuutensa. Asetuksen 1048/2017 mukaan laatijan on arvioitava rakennuksen energiatekninen kunto ja tunnistettava kustannustehokkaat parannusmahdollisuudet, jotka eivät heikennä sisäolosuhteita. Arviointi kattaa vaipan rakennusosat, lämmitysjärjestelmän, käyttöveden lämmityksen, ilmanvaihdon, valaistuksen, jäähdytyksen ja muut energiatehokkuuteen vaikuttavat järjestelmät.
Kevennetty energiatodistusmenettely
Tietyissä tilanteissa voidaan käyttää kevennettyä menettelyä, joka ei edellytä varsinaista energialaskentaa. Kevennetty menettely on mahdollinen, kun:
- myyntihinta on alle 50 000 €
- vuokra on alle 350 €/kk
- kohdetta ei markkinoida julkisesti
Kevennetty todistus ei sisällä E-lukua eikä energialuokkaa, eikä siihen sovelleta energiatodistuksen normaalia sisältö- ja laskentasäädöstöä. Normaalia asunto- tai kiinteistökauppaa varten kevennetty menettely ei yleensä riitä. Jos rakennuksen hinta ylittää 50 000 € tai kohde esiintyy julkisissa myynti-ilmoituksissa, tarvitaan aina täysimittainen energiatodistus laskentoineen ja energialuokituksineen.
Seuraamukset laiminlyönnistä
Varke valvoo energiatodistusvelvoitteen noudattamista ja voi määrätä kehotuksen sekä uhkasakon. Uhkasakkojen suuruus vaihtelee rakennustyypin mukaan:
| Rakennustyyppi | Uhkasakko |
|---|---|
| Omakotitalo ja paritalo | 800 € |
| Rivitalo | 2 000–4 000 € |
| Kerrostalo | 4 000–6 000 € |
| Toimisto ja liiketila | 800–6 000 € |
Energialaskennan prosessi vaihe vaiheelta
Energialaskenta etenee systemaattisesti lähtötietojen keruusta rekisteröityyn todistukseen. Prosessi on samanlainen riippumatta siitä, laaditaanko energiatodistus olemassa olevalle rakennukselle vai energiaselvitys uudisrakennukselle. Olemassa olevan rakennuksen laskennassa ammattilainen tekee kohdekäynnin, jossa rakenteet, ikkunat ja talotekniset järjestelmät tarkastetaan paikan päällä. Uudisrakennuksessa laskenta perustuu suunnitteluasiakirjoihin.
1. Lähtötietojen keruu. Laskennassa tarvitaan rakennuksen piirustukset (pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset), tiedot rakennetyypeistä ja U-arvoista, LVI-järjestelmän tiedot (lämmitystapa, ilmanvaihtokoneen tyyppi, lämmöntalteenoton hyötysuhde), ikkunoiden tiedot ja lämmitetty nettoala.
2. Rakennuksen vaipan lämpöhäviöiden laskenta. Johtumislämpöhäviöt lasketaan rakennusosien pinta-alojen ja U-arvojen perusteella. Vertailuarvoina käytetään asetuksen mukaisia referenssi-U-arvoja: ulkoseinät 0,17 W/(m²K), yläpohja 0,09 W/(m²K), alapohja 0,16 W/(m²K), ikkunat ja ovet 1,0 W/(m²K).
Ilmanpitävyys (q50) mitataan tai käytetään oletusarvoa 4 m³/(h·m²). Mitattu ilmanpitävyysarvo parantaa lähes aina E-lukua, koska hyvin rakennetun talon todellinen q50-arvo on tyypillisesti 1–2 m³/(h·m²). Oletusarvon 4 käyttäminen tarkoittaa laskennassa selvästi suurempia vuotoilman lämpöhäviöitä kuin todellisuudessa syntyy. Ilmanpitävyysmittaus on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa laskentatulokseen ilman rakenteellisia muutoksia.
3. Energiantarpeen ja ostoenergian laskenta. Nettoenergiantarve, järjestelmähäviöt (jakelu-, varastointi- ja tuotantohäviöt) ja uusiutuvan energian tuotanto (esimerkiksi aurinkosähkö tai aurinkolämpö) yhdistetään ostoenergiaksi energiamuodoittain. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde huomioidaan ilmanvaihdon energiatarpeessa. E-luku lasketaan soveltamalla energiamuotokertoimia ostoenergian summaan ja jakamalla lämmitetyllä nettoalalla.
4. Tasauslaskenta (uudisrakennukset). Rakennuksen vaipan lämpöhäviöt verrataan vertailuratkaisun lämpöhäviöihin. Tämä varmistaa, että rakennus täyttää lämpöhäviövaatimukset riippumatta E-luvusta.
5. Kesäajan huonelämpötilatarkastelu (uudisrakennukset). Varmistetaan, ettei sisälämpötila nouse liian korkeaksi kesällä ilman aktiivista jäähdytystä.
6. Toimenpidesuositusten laadinta. Laatija arvioi rakennuksen energiateknisen kunnon ja tunnistaa kustannustehokkaat parannusmahdollisuudet. Suositukset kattavat sekä laajamittaiset korjaustoimenpiteet (kuten julkisivuremontin yhteydessä tehtävä lisäeristys) että yksittäiset toimenpiteet (kuten termostaattisten patteriventtiilien asennus). Suositukset eivät saa heikentää sisäolosuhteita.
7. Rekisteröinti ja allekirjoitus. Valmis energiatodistus syötetään Varken ylläpitämään energiatodistusrekisteriin ja allekirjoitetaan kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella (eIDAS-kehyksen mukainen). Todistus saa virallisen tunnisteen ja on voimassa 10 vuotta.
Mitä tietoja asiakkaan kannattaa valmistella?
Laskenta sujuu nopeimmin, kun seuraavat tiedot ovat valmiina:
- Rakennuksen pohjapiirustukset ja leikkauspiirustukset
- Rakennetyypit (seinä-, yläpohja-, alapohjarakenteet) tai rakennusvuosi
- Lämmitysjärjestelmän tiedot (lämmitystapa, laitemalli)
- Ilmanvaihtokoneen tyyppi ja lämmöntalteenoton hyötysuhde
- Ikkunoiden koko, tyyppi ja U-arvo
- Lämmitetty nettoala tai bruttoala
- Mahdollinen ilmanpitävyysmittauksen tulos (q50)
- Kulutustiedot viimeiseltä kolmelta vuodelta (olemassa oleva rakennus)
Mitä kattavammat lähtötiedot ovat valmiina, sitä nopeammin ja edullisemmin energialaskenta voidaan toteuttaa. Puutteelliset lähtötiedot eivät estä laskennan tekemistä, mutta ne voivat johtaa oletusarvojen käyttöön, jolloin tulos on yleensä heikompi kuin todellinen tilanne.
Tilaa energiatodistus tai energiaselvitys – toimitamme laskelmat ja tarvittavat asiakirjatLaskentamenetelmät ja ohjelmistot
Suomessa energialaskenta tehdään joko kuukausitason menetelmällä tai dynaamisella simuloinnilla. Valinta riippuu rakennustyypistä ja laskennan tarkoituksesta.
Kuukausitason laskenta
Staattinen kuukausimenetelmä laskee energiatarpeen kuukausittain vakioiduilla olosuhteilla. Kuukauden keskimääräisiä lämpötiloja, auringon säteilytietoja ja sisäisiä lämpökuormia käytetään lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskennassa. Menetelmä soveltuu tavanomaisiin asuinrakennuksiin, joissa ei ole jäähdytystä. Perustason pätevyys riittää tämän menetelmän käyttöön.
Suomessa yleisimmät kuukausitason laskentaohjelmat ovat Laskentapalvelut.fi (D.O.F. tech Oy, yli 400 000 tallennettua laskentaa ja 12 000 rekisteröityä käyttäjää) sekä MagiCAD Comfort & Energy (Riuska), joka integroituu AutoCAD- ja Revit-BIM-työnkulkuihin.
Dynaaminen simulointi
Dynaaminen menetelmä mallintaa rakennuksen lämpökäyttäytymistä tunneittain. Se ottaa huomioon rakenteiden lämmönvarastointikyvyn, auringon säteilyn vaihtelut ja käyttöprofiilit. Dynaamista laskentaa edellytetään, kun laaditaan energiatodistus uudelle jäähdytetylle rakennukselle. IDA ICE on Suomessa käytetyin dynaamisen simuloinnin ohjelmisto vaativissa kohteissa.
Dynaaminen laskenta tuottaa tarkemman tuloksen erityisesti rakennuksissa, joissa on suuria lasipintoja, raskaita rakenteita tai merkittävää jäähdytystarvetta. Menetelmä vaatii ylemmän tason pätevyyden, ja sen käyttö on yleistä toimisto-, liike- ja julkisissa rakennuksissa sekä suurissa asuinkerrostaloissa. MagiCAD Comfort & Energy (Riuska) soveltuu myös dynaamiseen laskentaan ja integroituu suoraan BIM-suunnittelutyökaluihin.
Ilmastodata
Energialaskennassa käytetään Ympäristöministeriön asetuksen mukaista testivuosidataa kolmelle ilmastovyöhykkeelle (I: Etelä-Suomi, II: Keski-Suomi, III: Pohjois-Suomi). Mitoittavat ulkolämpötilat vaihtelevat vyöhykkeittäin: esimerkiksi Helsinki-Vantaan vyöhykkeellä käytetään eri arvoja kuin Sodankylän vyöhykkeellä.
Ilmatieteen laitos julkaisee päivitettyjä testivuosiaineistoja (TRY2020 ja uudemmat) rakennusten energiasimulaatioihin. Testivuosidataa on saatavilla myös tulevaisuuden ilmastoskenaarioille (2030, 2050, 2100), mikä mahdollistaa rakennuksen pitkän aikavälin energiatarkastelut.
Energiatodistuksen hinta vuonna 2026
Energiatodistuksen hinta riippuu rakennustyypistä, koosta ja siitä, onko kyseessä uudisrakennus vai olemassa oleva rakennus. Olemassa olevan rakennuksen todistus edellyttää kohdekäyntiä, jossa ammattilainen tarkastaa rakenteet ja järjestelmät paikan päällä. Energiaselvityksen hinta uudisrakennukselle sisältää tyypillisesti energiatodistuksen, tasauslaskennan ja muut rakennusluvan edellyttämät tarkastelut.
| Rakennustyyppi | Uudiskohde / etälaskenta | Olemassa oleva / kohdekäynti |
|---|---|---|
| Omakotitalo / paritalo | 229–290 € | 299–500 € |
| Rivitalo | 229–600 € | 300–550 € |
| Kerrostalo (pieni) | 650–860 € | 650–860 € |
| Kerrostalo (suuri taloyhtiö) | 2 000–3 000 € | 2 000–3 000 € |
| Toimisto / liiketila | 2 000–3 000 € | 500–1 000 € |
Uudisrakennuksen energiatodistus osana energiaselvitystä on usein edullisempi, koska suunnittelutiedot ovat valmiina eikä erillistä kohdekäyntiä tarvita.
Mikä vaikuttaa hintaan?
Hintaan vaikuttavat rakennuksen pinta-ala, rakennetyyppien monimutkaisuus, taloteknisten järjestelmien määrä ja se, kuinka kattavat lähtötiedot ovat saatavilla. Pientaloissa hintaero selittyy pääasiassa kohdekäynnin tarpeella. Suurissa rakennuksissa laskentatyön määrä kasvaa merkittävästi.
Motivan vuonna 2021 tekemän hintakartoituksen mukaan omakotitalon energiatodistuksen keskihinta oli 300–400 €. Vuoden 2026 hintataso on pysynyt samankaltaisena, mutta kilpailu on lisännyt edullisempien vaihtoehtojen saatavuutta.
Energiatodistuksen hinta sisältää tyypillisesti laskentatyön, todistuksen laadinnan, rekisteröinnin Varken energiatodistusrekisteriin ja toimenpidesuositukset. Olemassa olevan rakennuksen todistuksessa hinta kattaa myös kohdekäynnin, jossa ammattilainen tarkastaa rakennetyypit, ikkunat, lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon. Ilman kohdekäyntiä — esimerkiksi uudisrakennuksessa — laskenta perustuu suunnitteluasiakirjoihin.
EPBD 2024 – EU-direktiivin uudistus ja Suomen aikataulu
Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus (EPBD, direktiivi 2024/1275) on astunut voimaan EU-tasolla. Suomen kansallisen toimeenpanon määräaika on 29.5.2026. Lainsäädäntövalmistelu etenee ympäristöministeriön hankkeessa YM005:00/2025.
Keskeiset muutokset
Päästöttömän rakennuksen vaatimus. Uudisrakennusten tulee täyttää päästöttömän rakennuksen kriteerit. Tämä tarkoittaa tiukempia E-lukuvaatimuksia ja uusiutuvan energian velvoitteita.
Hiilijalanjälki energiatodistukseen. Energiatodistukseen lisätään tieto rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Tämä on merkittävä laajennus nykyiseen käytäntöön, jossa todistus kattaa vain käytönaikaisen energiankulutuksen.
Perusparannuspassi. Direktiivi tuo vapaaehtoisen perusparannuspassin (renovation passport), joka antaa rakennuskohtaisen pitkän aikavälin korjaussuunnitelman kohti parempaa energiatehokkuutta.
Aurinkoenergiavelvoite. Uusille rakennuksille tulee velvoite aurinkoenergian hyödyntämiseen, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Energiatehokkuusvaatimusten tiukentaminen olemassa oleville rakennuksille. Direktiivi asettaa vähimmäisenergianormit huonoimmassa kunnossa oleville rakennuksille. Jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelma energiatehokkuudeltaan heikoimman rakennuskannan parantamiseksi.
Suomen lainsäädäntöhanke on luonnosvaiheessa. Energiamuotokertoimien päivittämistä ja energiatodistuksen sisällön uudistamista valmistellaan osana samaa prosessia. Lopulliset kansalliset säännökset voivat poiketa direktiivin vähimmäisvaatimuksista.
Direktiivin vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa sekä uudisrakentamisessa että olemassa olevien rakennusten korjaamisessa. Päästöttömän rakennuksen vaatimus tulee kiristämään uudisrakennusten E-lukurajoja, ja hiilijalanjälkitieto laajentaa energiatodistuksen tarkastelun käytönaikaisesta energiankulutuksesta koko elinkaaren päästöihin. Suomen rakennuslaki (751/2023) on jo tuonut ilmastoselostuksen osaksi rakennuslupaprosessia suuremmissa hankkeissa, ja EPBD-toimeenpano jatkaa tätä kehityssuuntaa.
Pätevyysvaatimukset – kuka saa laatia energiatodistuksen?
Energiatodistuksen saa laatia vain pätevöitynyt henkilö, joka on rekisteröity Varken ylläpitämään energiatodistusrekisteriin. Pätevöityminen edellyttää teknistä koulutusta tai vähintään kolmen vuoden työkokemusta sekä virallisen pätevyyskokeen läpäisyä. Pätevyyden toteamisesta vastaavat FISE Oy ja KIINKO.
Kaksi pätevyystasoa
| Taso | Edellytys | Soveltamisala |
|---|---|---|
| Perustaso | Tekninen koulutus + koe | Tavanomaiset rakennukset, kuukausimenetelmä |
| Ylempi taso | Tekninen koulutus + vaativampi koe | Jäähdytetyt uudisrakennukset, dynaaminen laskenta |
Ylempi taso vaaditaan, kun laaditaan energiatodistus uudelle jäähdytetylle rakennukselle tai kun käytetään dynaamista laskentamenetelmää. Pätevyys on voimassa seitsemän vuotta kerrallaan ja uusitaan hakemuksella.
TaitoPlan Oy:n energiatodistuksen laatijat ovat ylemmän tason pätevöityneitä ammattilaisia. Yritys on rekisteröity Varken energiatodistusrekisterissä ja palvelee koko Suomen alueella.
Valvonta ja rekisteri
Energiatodistusrekisterin ylläpito siirtyi ARA:lta Varkelle maaliskuussa 2025. Rekisteri sisälsi vuoden 2025 lopussa noin 320 000 voimassa olevaa energiatodistusta, ja vuoden aikana rekisteröitiin yli 52 000 uutta todistusta. Todistukset allekirjoitetaan kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella EU:n eIDAS-asetuksen mukaisesti.
Rekisteristä voi tarkistaa energiatodistuksen aitouden ja voimassaolon sekä hakea pätevöityneitä laatijoita alueittain. Kiinteistönvälittäjän on varmistettava todistuksen voimassaolo ennen myynti- tai vuokrausilmoituksen julkaisemista. Välittäjän on myös huolehdittava, että energiatehokkuusluokka näkyy ilmoituksessa oikein merkittynä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on energiatodistus?
Energiatodistus on virallinen asiakirja, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan asteikolla A–G. Luokitus perustuu E-lukuun, joka lasketaan rakennuksen rakenteellisten ominaisuuksien ja teknisten järjestelmien perusteella vakioiduilla käyttöolosuhteilla. Todistus sisältää myös suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.
Milloin energiatodistus on pakollinen?
Energiatodistus vaaditaan aina, kun rakennus tai huoneisto myydään tai vuokrataan. Uudisrakentamisessa todistus laaditaan rakennuslupavaiheessa. Poikkeuksia ovat alle 50 m² rakennukset, enintään neljä kuukautta vuodessa käytettävät loma-asunnot (joita ei käytetä majoitustoiminnassa) ja tietyt erikoiskäyttöiset rakennukset.
Paljonko energiatodistus maksaa?
Omakotitalon energiatodistus maksaa tyypillisesti 229–500 € riippuen siitä, onko kyseessä uudiskohde vai olemassa oleva rakennus. Rivitalon hinta on 229–600 € ja kerrostalon 650–3 000 €. Uudisrakennuksen energiatodistus osana energiaselvitystä on usein edullisempi, koska suunnittelutiedot ovat valmiina.
Kuinka kauan energiatodistus on voimassa?
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta laatimispäivästä. Todistus voidaan korvata uudella milloin tahansa, esimerkiksi jos rakennus on peruskorjattu ja energiatehokkuus parantunut merkittävästi.
Mikä ero on energiatodistuksella ja energiaselvityksellä?
Energiatodistus on yksittäinen asiakirja, joka kertoo rakennuksen energialuokan ja sisältää toimenpidesuositukset. Energiaselvitys on laajempi kokonaisuus rakennuslupaa varten: se sisältää E-luvun laskennan, tasauslaskennan, kesäajan huonelämpötilatarkastelun ja SFP-luvun tarkastelun sekä energiatodistuksen silloin, kun laki sitä edellyttää.
Miten E-luku lasketaan?
E-luku lasketaan kertomalla rakennuksen vuotuinen ostoenergia energiamuodoittain energiamuotokertoimilla ja jakamalla tulos lämmitetyllä nettoalalla. Sähkön kerroin on 1,2, kaukolämmön 0,5, kaukojäähdytyksen 0,28, fossiilisten polttoaineiden 1,0 ja uusiutuvien polttoaineiden 0,5.
Kuka saa laatia energiatodistuksen?
Energiatodistuksen voi laatia ainoastaan pätevöitynyt henkilö, joka on rekisteröity Varken ylläpitämään energiatodistusrekisteriin. Pätevyys edellyttää teknistä koulutusta ja FISE- tai KIINKO-pätevyyskokeen läpäisyä. Pätevyys on voimassa seitsemän vuotta.
Tarvitseeko mökki energiatodistuksen?
Loma-asunto ei tarvitse energiatodistusta, jos sitä käytetään enintään neljä kuukautta vuodessa eikä sitä käytetä majoitustoiminnassa. Jos mökki myydään vakituisena asuntona tai se on ympärivuotisessa käytössä, energiatodistus vaaditaan.
Mitä tapahtuu, jos energiatodistus puuttuu myynnissä?
Varke valvoo energiatodistusvelvoitteen noudattamista ja voi määrätä kehotuksen sekä uhkasakon. Omakotitalon uhkasakko on 800 €, kerrostalon 4 000–6 000 €. Kiinteistönvälittäjän on informoitava myyjää velvollisuudesta hankkia energiatodistus.
Miksi E-luku ei vastaa toteutunutta energiankulutusta?
E-luku perustuu vakioituun käyttöön: standardoituihin sääolosuhteisiin, sisälämpötiloihin ja käyttöprofiileihin. Todellinen kulutus riippuu asukkaiden käyttötottumuksista, sisälämpötilasta, sähkölaitteiden käytöstä ja todellisista sääolosuhteista. E-luku kertoo rakennuksen ominaisuuksista, ei asukkaan kulutuksesta.
Miten parannan rakennukseni energialuokkaa?
Tehokkaimpia keinoja ovat lämmitysjärjestelmän vaihtaminen (esimerkiksi maalämpöpumppuun), yläpohjan lisäeristäminen, ikkunoiden uusiminen paremmiksi ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantaminen. Aurinkopaneelit vähentävät ostosähköä ja parantavat E-lukua. Ilmanpitävyyden parantaminen voi myös vaikuttaa merkittävästi tulokseen.
Mikä on kevennetty energiatodistusmenettely?
Kevennetty menettely on yksinkertaistettu energiatodistus, joka ei sisällä varsinaista energialaskentaa eikä energialuokitusta. Se on mahdollinen, kun myyntihinta on alle 50 000 €, vuokra alle 350 €/kk tai kohdetta ei markkinoida julkisesti. Tavallisessa asuntokaupassa kevennetty menettely ei riitä.
Mitä EPBD 2024 -direktiivi tarkoittaa Suomessa?
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus on toimeenpantava Suomessa viimeistään 29.5.2026. Merkittävimpiä muutoksia ovat päästöttömän rakennuksen vaatimus uudisrakentamisessa, hiilijalanjälkitiedon lisääminen energiatodistukseen ja vapaaehtoinen perusparannuspassi. Kansallinen lainsäädäntövalmistelu on käynnissä.
Voiko energiatodistuksen tehdä itse?
Ei. Energiatodistuksen voi laatia ainoastaan virallisesti pätevöitynyt ammattilainen, joka on rekisteröity energiatodistusrekisteriin. Todistus allekirjoitetaan sähköisesti rekisterijärjestelmässä.
Lainsäädäntö ja säädökset
| Säädös | Aihe |
|---|---|
| Laki 50/2013 | Laki rakennuksen energiatodistuksesta |
| YMa 1010/2017 | Uuden rakennuksen energiatehokkuus (laskentamenetelmät) |
| YMa 1048/2017 | Energiatodistuksen sisältö ja muoto |
| VNA 788/2017 | Energiamuotokertoimet |
| EPBD 2024 (direktiivi 2024/1275) | EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus |
Laki 50/2013 on energiatodistuksen peruslaki, jota on muutettu useita kertoja (mm. 755/2017, 753/2023, 1010/2024). Ympäristöministeriön asetukset tarkentavat laskentamenetelmät ja todistuksen sisältövaatimukset. Energiatodistusrekisterin valvontavastuu siirtyi Varkelle 1.3.2025.
Asetus 1010/2017 määrittelee laskennan yksityiskohdat: lämpöhäviöiden vertailuarvot, energiamuotojen käsittelyn, käyttöveden lämmityksen standardiarvot (pientaloissa 35 kWh/(m²a), enintään 4 200 kWh/asunto) ja ilmanvaihdon ominaissähkötehon (SFP-luvun) enimmäisarvot. Asetus 1048/2017 puolestaan määrittää, mitä tietoja energiatodistukseen merkitään, miten toimenpidesuositukset laaditaan ja millaisia liitteitä todistukseen kuuluu.